Elämäntehtävänä eheytyminen ja toisia kohti kallistuminen

Oman paikan löytäminen

Minulla on yksi kysymys, joka on kulkenut mukanani lapsesta saakka. Olen pohtinut sitä ja kokeillut sen ilmenemismuotoja käytännössä. Innostuksen poreet ovat vilistäneet vatsanpohjassani sen läheisyydessä. Turhuuden ja riittämättömyyden tunteet ovat nostaneet päätänsä sen äärellä. Vieläkään se ei ole jättänyt minua rauhaan. Rakastan tuota kysymystä. Minulle se osoittaa suuntaa mitä kohti haluan mennä.

Tuo kysymys on: ”Mikä on minun paikkani tässä maailmassa?” Minulle se tarkoittaa kiivasta halua löytää oma elämäntehtävä. Haluan kokea olevani jollain tavalla merkityksellinen.

Suunta johon kysymys osoittaa

Eräänä päivänä sain oivalluksen, joka antoi suunnan vastaukselle. Meillä on joka hetkessä elämäntehtävä, joka voi eri hetkinä ilmentyä eri tavoin. Niin kuin että lapsena yksi elämäntehtäväni oli pelastaa ikkunaa päin lentäneitä lintuja ja hoivata niitä kuntoon. Parikymppisenä hairahduin polultani, mutta ilmeisesti se oli osa sen hetkistä tehtävääni. Piti hairahtua, jotta voisin kasvaa taipaleellani, oppia paljon lisää, ja täyttää paremmin tulevia elämäntehtäviäni. Kolmekymppisenä yksi elämäntehtäväni oli alkaa rakentaa uudelleen yhteyttä itseni kanssa, jotta voisin tulla yhteen myös muiden kanssa. Tämä johti siihen, että sain perustaa perheen, josta tuli yksi elämäntehtäväni nelikymppisenä.

Ja tässä se vastauksen osoittama suunta on. Tai alku sille. Missä olenkin, mitä teenkin, se on osa elämäntehtävääni sillä hetkellä. Se, miten teen asioita, muuttuukin merkityksellisemmäksi, kuin se, mitä teen. Oikeastaan tässä kohtaa koko kysymys muuttaa muotoaan: ei niinkään, että mikä minun tehtäväni tässä maailmassa on, vaan minkä tehtävän maailma minulle kullakin hetkellä antaa?

Kun eheytän itseäni, eheytän koko systeemiä

Elämä siis kulkee kulkuaan sen hetkisen elämäntehtävämme kuljettamana, antaen meille merkityksellisiä tehtäviä elettäväksi. Näissä hetkissä meillä jokaisella kulkee mukanaan myös omat haasteemme, joiden kanssa elämme. Näistä emme pääse eroon, olipa tehtävämme mikä tahansa. Jos pakenen tai estelen niitä, oloni muuttuu ahdistuneemmaksi ja alan elää yhä tiedostamattomampaa autopilottielämää. Pelkästä stressistä tulee kamppailustressiä, jolloin työnnän itse kiviä rattaisiini. Silloin en ole kovin hyvä itselleni tai läheisilleni.

Silloin kun kohtaan myötätunnolla omia ja muiden haavoja, voin kasvaa hyväksynnän sylissä. Ja silloin tuon maailmaan enemmän hyvää kuin huonoa. Kasvatan rauhan ja rakkauden siemeniä, jotta jokainen kohtaamani elämä voi kasvaa omaan kukoistukseensa, sen sijaan että lyttäisin sen omien pelkojeni ja käsittelemättömien tunteideni alle.

Sen sijaan, että yritämme paeta omia haavojamme ja hankauksiamme, käyttäytymismallejamme tai tunteitamme, voisimmeko oppia pehmenemistä ja hyväksyntää niitä kohtaan? Sillä kun eheytän itseäni, eheytän koko systeemiä, jossa vaikutan.

Ehkä laajemmassa mielessä voisikin ajatella, että jokaisen meidän elämäntehtävä on eheytyä omalla elämänpolullamme. Että voisimme kasvaa mahdollisimman hyviksi itsellemme ja sitä kautta läheisillemme, jotta he voisivat kukoistaa.

It´s not about me – Elämäntehtävänä muiden onnellisuuden lisääminen

Frank Martela on avannut ihailtavasti onnellisen elämän kulmakiviä: kun tekee itsestään merkityksellisen muille, oma onnellisuus voi lisääntyä. ”Heittäydy hetkeen, etsi tapoja toteuttaa itseäsi, tee itsestäsi merkityksellinen toisille ihmisille. Keskity näihin kolmeen niin onnellisuus hiipii elämääsi kuin varkain.” 

Ehkä onkin aika lopettaa omaan napaa tuijottaminen ja pelkän elämäntehtävä-kysymyksen pohtiminen omassa päässä 🙂 Ehkä on aika toimia muiden hyväksi, jotta voi lisätä maailmaan hyvää. Cause it´s not about me!

Sinun elämäntehtäväsi ja eheytymistaipaleesi

Joillain oma elämäntehtävä on kutsumuksen tavoin kirkkaana, ja toiset saavat kuunnella sitä herkällä korvalla läpi elämän. Miten on Sinun laitasi? Mikä on Sinun elämäntehtäväsi tällä hetkellä? Miten haluat elää sitä todeksi? Entä mitä Sinun eheytymistaipaleesi kaipaa juuri nyt? Voitko vielä lopuksi listata kolme konkreettista toimea, joilla voit tehdä itsestäsi merkitykselliseni muille?

Minun tämän hetken elämäntehtäväni ja eheytymistaipaleeni

Omana elämäntehtävänäni on todellakin eheytyä, vahvistaa omaa voimaani sekä kasvattaa turvallisuudentunnettani, jotta jokaisella kohtaamisella kanssaihmisten ja –eläinten kanssa voisin entistä vahvemmin ilmentää arvojani. … Oma täydennyskoulutus ja työnohjaus pitävät jatkuvasti ajan tasalla ja haastaa sopivasti omia käyttäytymismalleja, tunteita, ajatuksia ja uskomuksia. Teen edelleenkin sydämen palolla Iloisen poron töitä: mindfulnessohjauksia, työnohjauksia, naurujoogaohjauksia sekä pidän monenlaisia luentoja ja tapahtumia hyvinvoinnista, tunnetaidoista ja stressinhallinnasta. Teen myös perus sosiaalialan töitä ja tutkailen mitkä täydennyskoulutuspolut minua seuraavaksi kutsuvat. 

Harjoitan sydämeni äänen kuuntelua ja irtipäästämistä asioista, jotka jollain tavalla jarruttavat minua. Monet asiat, joita teen, ovat ihania, mutta aiheuttavat kiirettä ja velvollisuudentunnetta. Siksi on aika vapauttaa itseään sellaisista taakoista, ja kutsua elämään lisää tilaa.

Siksipä annan itselleni luvan ilmoittaa, että Iloisen poron blogitekstit saattavat tulevaisuudessa jatkua tai olla jatkumatta ♥ Hyviä tekstiaihioita on paljon, mutta aikaa niiden äärellä istumiseen ei niinkään. Kirjoittaminen on minulle elävä prosessi, jossa kasvan itsekin, joten tulevaisuudessakin saatte lukea ajatuksenvirtaani. En vain tiedä milloin.

Pidäthän sitä ennen huolta itsestäsi ja läheisistäsi!

♥ Elina

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *