Levollisesti tunnemyrskyssä

Moi!

Jaan lupaukseni mukaisesti teidän kanssanne toimivan työkalun, joka löytyy loistavasta Russ Harrisin kirjoittamasta kirjasta ”Onnellisuusansa”. Olen piirtänyt sen pohjalta havainnoivan palluran. Siitä haluan puhua tänään.

Epämiellyttävän tunteen aallokossa

Mieli pauhaa taustalla

Aina kun huomaamme, että meissä nousee jokin epämiellyttävä tunne, mieli on kärppänä paikalla, heittämässä lisää vettä myllyyn. Ajatusoravanpyörä alkaa suoltaa arvostelua ja arvottamista: ”Tää on ärsyttävää”, ”En ansaitse tätä”, ”Miksi mulle käy aina näin”, ”Enkö mä tätäkään osaa”, tai mitä nyt ikinä!

Ensimmäinen tehtävä on huomata mielen liikkeet. Sitten voi vaikka sanottaa: ”Kiitos mieli”. ”Kiitos tästä tarinasta.” Taustalla pauhaavan radion tavoin voimme antaa mielen olla, tuottaen niitä ajatuksia, mielikuvia ja muistoja mitä se kullakin hetkellä tuottaa. Ja vain kiittää: ”Kiitos mieli”, palaten sitten havainnoimaan tätä hetkeä kokemuksesta käsin.

Huomio aistikokemukseen

Havainnoi sitten mitä tunnet kehossasi. Miltä se tuntuu? Missä kohdassa kehoa se on? Miten voimakas se on? Minkä muotoinen tuntemus on? Vaihteleeko tuntemuksen intensiteetti, vai pysyykö se samana? Tiedemiehen tavoin vain aistien ja havainnoiden. Ei siis niinkään ajatellen tai analysoiden, vaan palaten aina puhtaaseen, välittömään aistikokemukseen. Mitä enemmän aistimme, sitä vähemmän ajattelemme.

Hengityksen voima

Seuraava vaihe on suunnata hengitys suoraan siihen kehon kohtaan, jossa epämiellyttävät tuntemukset tuntuvat. Emme taistele vastaan, vaan hyväksymme, ja sallimme tuntemuksen olla. Emme yritä muuttaa tuntemusta toisenlaiseksi, emme voimistaa tai hälventää sitä. Hengitys vain antaa tilaa tuntemukselle, sellaisena kuin se kullakin hetkellä ilmenee.

Tunteilla surffaaminen

Voit katsoa piirtämääni havainnointikuvaa. Kolmas pylpyrä kuvaa sallimista: anna tuntemuksen olla; takertumatta, muuttamatta, taistelematta vastaan. Anna sen muuttua, tai olla muuttumatta. Vain surffaten sillä.

Tätä tunteen kanssa olemista voidaankin kuvata myös kuuluisalla lausahduksella: ”Emme voi pysäyttää aaltoja, mutta voimme oppia surffaamaan niillä”. Emme kahlitse tai pysäytä tuntemusta, vaan surffaamme sen aalloilla.

Myrskyn silmästä tyyneyteen

Mikään tunne ei pysy päällä loputtomasti – ellemme ruoki sitä mielemme tarinoiden avulla. Kun opimme kääntymään tuntemuksiamme kohti ja elämään tunteet läpi kehossamme edellä kuvatulla tavalla, mielen voima meissä hellittää hiukan. Voimme oppia entistä helpommin avautumista kokemukselle, puhtaalle havainnolle: ai tätä on kehossani juuri nyt.

Voitko löytää itsestäsi uteliaisuutta kokeilla tätä kolmen pylpyrän ohjetta? Missä tilanteessa? Kenties juuri nyt, kuvitellen mielessäsi kuohuttavan tilanteen, ja soveltaen harjoitusta siihen? Tai päättäen, että seuraavan kerran kun huomaat tunteen alkavan nousta, kokeilet tätä?

Tutki uteliaana, voit yllättyä!

Huhtikuun tekstissä pysähdytään työhyvinvoinnin äärelle. Tule mukaan!

♥ Elina

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *